♥ Vili 13 v. ♥

♥ Vili (Jettyspoof's Filou) viettää huomenna perjantaina 13 v. synttäreitä.♥
Vili syntyi 9.12.1998. Olin silloin opiskelemassa Savonlinnassa ja juuri lähdössä kouluun, kun Nea soitti pentueen syntyneen. Olimme ajattelleet urospentua ja meille valinta oli helppo. Pentuja syntyi 1 uros ja 5 narttua.

Vili oli nuorempana kyllä melkoinen vilperi. Muistan sanoneeni, että tämä koira rauhottuu vasta haudassa. No, ehkä sen verran on otettava sanoja takaisin, että on Vili nyt jo vähän rauhoittunut ;-)

Vili ei ulkomuodollisesti ole täydellinen snautseri, mutta kun näyttelykärpänen puraisi, niin näyttelyissäkin tuli käytyä. Moni paikka ja kokemus olisi jäänyt väliin ilman näyttelymatkoja. Menestystä ei aina tullut, mutta tuttuja sitäkin enemmän. Tai tulihan niitä muutamia titteleitäkin (niistähän sitä kuitenkin haaveiltiin) C.I.B & FI & EE & LV & LT & RU MVA & JV-99 & EEV-03 & LVV-06.

Vili on ollut loistava kotikoira. Se on ollut sopeutuvainen kaveri. Ensimmäiset pari vuotta Vili reissasi miun mukana Imatra-Savonlinna väliä asuen useammassa eri asunnossa. Myöhemmin sitten Vili sopeutui hyvin muihin koiriimme ja lapsiin. Kaiken kaikkiaan loistokaveri.

Vili on saanut olla suht terveenä. Ikinä sillä ei ole ollut esim. korvatulehdusta. Muutamia paikkailuja jouduttiin tekemään kun joskus Elmon kanssa tuli "pikku rähinää". Vanhemmalla iällä Vilillä on kynsi muutaman kerran tulehtunut. Ensimmäisillä kerroilla pelotti, että kyse oli vakavammastakin jutusta. Mutta antibioottikuureilla on niistäkin selvitty. Hyvä osoitus Vilin kunnosta on elokuussa syntyneet 9 pentua. Veteraani näytti että kuntoa riittää vielä vaikka mihin!

13 vuotta on jo miusta kunnioitettava ikä. Mutta ikävä tosiasia on, että yhteistä elämää on enemmän takana kuin edessä. Mutta emme murehdi vielä tulevaa vaan iloitsemme jokaisesta yhteisestä päivästä jonka saamme viettää yhdessä. Vili on meidän ilonamme niin kauan kuin pilke silmäkulmassa säilyy.

Oikein paljon onnea kaikille Jettyspoof's F-pentueen jäljellä oleville siskoille!

♥ Vili ♥

Pakkasta ja lunta odotellen

Ollaan jo joulukuussa mutta pakkasista ja lumesta ei tietoakaan. Muutamana aamuna sentäs ei ole tarvinnut koirien tassuja pestä/pyyhkiä. Jospa nää kelit pikku hiljaa tästä muuttus.

Viola on saanut rokotukset ja hampaatkin on vaihtumassa. Vielä kun neiti oppisi sisäsiistiksi. Tammikuussa sitten olisi tarkoitus "paneutua" enemmän Violan kanssa koulutusjuttuihin. Ja vähän tekisi mieli ilmoittaa Lahteen ryhmänäyttelyyn. Siellä olisi hyvä "testata" mitä eniten pitäisi harjoitella näyttelyjä silmällä pitäen.

Ilonan kanssa käytiin Messukeskuksessa viikonloppuna näyttelyssä. Tuloksena Eh (erittäin hyvä). Ihan jees tai onhan se parempi kuin Jyväskylän H (hyvä). Nyt pitäisi saada Ilonalle lihaskunto pentujen jälkeen samanlaiseksi kuin aikaisemmin ja jospa tuota massaa pikku hiljaa kertyisi. Mutta miulle Ilona on nätti neiti, sano tuomarit mitä sano ;-)

Kiitos Einille kun viitsit tulla Miinan kanssa käymään parkkipaikalla näytillä. Oli kiva nähdä vaikkakin pikaisesti. Ehkä tässä vielä nähdään tänä vuonna.

Perjantaina olisikin sitten synttärit. Vili -veteraani täyttää 13 vuotta...

näyttelyviikonloppu

Viikonloppu vierähti Ilonan kanssa näyttelyreissussa Tartossa. Perjantaiaamuna pakattiin autoon neljä naista ja kuusi koiraa (snautseri m, snautseri p&s, kääpiösnautseri p&s, espanjanvesikoira, mittelspitz ja belgianpaimenkoira tervueren). Kaikki koirat tuli hyvin toimeen, vaikka useammasta perheestä olivatkin.

Lauantaina 5.11. kaikki mukana olleet taisivat saada erin. Espanjavesikoira Unosta tuli Eestin valio. Tervu Sisko oli PN2 saaden vara cacibin, joka muuttuu cacibiksi. Riina mitteli ja Iita käppänä jäivät ilman pn sijoituksia. Meillä tuomarina oli Sonia Philippou Kypsokselta. Ilona sai erinomaisen ja oli paras narttu 2 vara-cacibin kera. Kilpakumppanina oli nuori narttu, joka siis vei voiton. Olihan noilla kropissa vähän eroa. Ilona on enemmän "sporttimallinen" versio, kuin kisakumppani ;-)

Sunnuntaina tuomarina oli Anatol Zhuk Valko-Venäjältä. Ilonan tulos oli jälleen eri/1, PN2 vara-cacib. Ihan olen tyytyväinen viikonlopun antiin, vaikka olisihan se cacib ollut kiva. Mutta siihen nähden, että Ilona kuitenkin synnytti vasta kolmisen kuukautta sitten ja on jo nykyisessä kunnossaan on hyvä. Jospa vielä synnytys tekisi sen mitä teki omistajallekin eli vähän tuli pyöreyttä lisää :-)

Meidän porukan menestyksestä sunnuntain osalta vastasi vesikoira Uno, joka oli ROP-VET, ROP  ja RYP-4. Kannatti jäädä odottamaan ryhmän alkua vaikka sitä mukaan kun kehä venyi ja venyi kasvoi jännitys, että ehditäänkö laivaan. Mutta hyvin ehdittiin. Helsingin päässä laivasta pois pääseminen kesti vähän aikaa, koska poliiseilla oli puhallusratsia. Meillä alkoi väsymys siinä vaiheessa olla siinä vaiheessa, että naurusta ei meinannut tulla loppua. Puhaltaakkin piti pari kertaa ennen kuin onnistui.

Päivä oli pitkä, aamulla herättiin vähän jälkeen klo 6 ja kotona oli puolen 4 maissa. Ei kauaa tarvinnut unta odottaa. Unet tosin jäi muutamaan tuntiin, kiitos lasten. Mutta tulipa taas heitetty yksi reissu. Kiitokset matkatovereille, Sari, Niina ja Mervi + koiruudet.
Eikun uutta reissua suunnittelemaan....

kentällä "kurkkimassa"

Käytiin tänään Violan kanssa seuraamassa IPKY:n (Imatran palveluskoirayhdistys) harjoituksia. Itselläni oli kieltämättä ennakkoluulo, että siellä olisi vain perinteisiä PK-rotuisia koiria ja snautseria katsoittaisiin pitkin nenän vartta. Mutta eihän se niin mennyt.
Meitä pyydetttiin heti mukaan, mutta tyydyttiin vielä Violan kanssa katselemaan muiden tekemisiä sivusta. Mutta kunhan nyt Violan toisenkin rokotuksen saa, niin sitten mennään mukaan. Tosin jos vaan päästään, niin meinasin kyllä mennä kentän reunalle seuraamaan.
Viola sai siis kuluneella viikolla ensimmäisen rokotuksen. Violasta mielenkiintoisin kohde oli eläinlääkärin tarjoamat raksut.

Ensi viikolla olisi Ilonalla edessä kaksi näyttelyä. Edellisestä näyttelystä onkin vierähtänyt tovi. Mutta kuulumisia reissun jälkeen...

Takaisin agilityn pariin + pennut 12 vkoa

Käytiin tänään Ilonan kanssa ensimmäistä kertaa pentujen jälkeen agilitykentällä. Kiitos Sarille seurasta. Ja vau, kepit meni niin hyvin tauosta huolimatta. Nyt sitten alkaa keppien ja oman ohjauksen hiominen kisakuntoon. Haaveenani on, että ensi vuonna päästäisiin Ilonan kanssa aloittamaan agilitura. Katsotaan mitä siitä tulee.

Viime viikolla tytöillä oli koulusta syysloma. Olimme koko perheen kera Tahkolla, kun  minulla oli siellä työjuttuja. Rinteille ei kauheasti tehnyt mieli koiria laskea juoksemaan, kun siellä oli laiduntanut koko kesän ylämaan karjaa. Koiria kiinnosti pikkasen liikaa niitten aikaansaamat kasat.

Viola on ollut muutaman kerran minun mukana töissä. Koitan totuttaa pikku neitiä kulkemaan yksinkin eikä aina muun lauman mukana. Tänään nähtiin Violan kanssa (pikaisesti kylläkin) Nelli ja Sulo. Mukavia pikku snautserin alkuja molemmat edelleen. Vauhtia kuulemma riittää ;-)
Huomenna pennuille tuleekin jo ikää 12 viikkoa. Äkkiä tämä aika menee, ei voi mitään.

Viimeisen kuukauden sisään olen kuullut neljän tutun snautserin matkan päättyneen. Kaikilla oli kyllä jo ikää, mutta olivat kuitenkin Viliä nuorempia. Nuo surulliset uutiset "herättivät" kiittämään jokaisesta uudesta päivästä Vilin kanssa. Mutta ikävä tosi asia kuitenkin on, että yhteistä aikaa on enemmän takana kuin edessä. Toivottavasti saamme kuitenkin Vilin vielä pitää luonamme pitkään...

Kennelnimi myönnetty

Nyt on FCI myöntänyt minulle kennelnimen, joka on siis WotWot. Nyt pääsen siis pennutkin rekisteröimään tuoreelle kennelnimelle.

Ilonan ja Vilin pennut kasvavat ja voivat hyvin. Vauhtia ja intoa on kaikilla kuuleman mukaan riittänyt. Kuluneella viikolla Nelli tuli leikkimään Violan kanssa. Neitokaiset olivat hyvin samanoloiset ja leikki näytti sujuvan edelleen. Vili oli sitä mieltä, että nyt on talossa kaksi uutta naisen alkua ja piipitys oli sen mukainen. Vilihän oli tässä vielä vähän aikaa sitä mieltä, että Viola on jotain aivan kamalaa. Mieli muuttui, kun Viola oli päivän poissa. Sen jälkeen Vili on näytti muistaneen, että pennut ja vähän varttuneemmat tytöt on sitä yhtä ainoaa tarkoitusta varten ;-) Ilona puolestaan oli sitä mieltä Nellin vierailusta, että kerran lähdit niin takasin ei ole tulemista.

Eilen Viola pääsi tutustumaan Jaanan ja Pekan "laumaan" pariin käppänään ja mäyräkoiraan. Alkujännityksen jälkeen Viola oli kuin kotonaan. Hyvähän se on, että tulevien matkatovereitten kanssa toimeen tulee.

Lopuksi vielä muutama kuva Maxista jotka sain tänään:

"Max"

"Max & Osku"

Kaikki pennut maailmalla

Nyt on kaikki pennut olleet uusissa kodeissaan jo jonkin aikaa. Ikävähän niitä kaikkia pikkusia on, mutta täytyy myöntää, meno meillä kotona on rauhoittunut melkoisesti. Pojista tuli Sulo x 2, Remu, Max ja Into. Tytöistä tuli Maikki, Nelli, Miina ja Viola. Kotiin meille jäi siis Viola ;-)

Viola pääsi tänään käymään Parikkalan mökillä ja mummolassa. Kyllä oli muuten melkoinen "meteli", kun läheiselle pellolla oli huilaamassa hanhiparvi. En kyllä muista, että olisin ikinä nähnyt niin isoa parvea.

Parikkalan reissulla tavattiin myös Remu. Meinasi välillä leikki käydä sisaruksislla vähän rajun puoleiseksi.

Nyt kun oma flunssa taitaa pikku hiljaa helpottaa, niin pitää taas alotella Ilonan kanssa juoksulenkkejä. Saa nähdä miten sitä itse jaksaa juosta, kun ei ole pahemmin juoksulenkillä tullut käytyä...

p.s. syyskuussa saimme surullisia uutisia. Enon harmaa norjanhirvikoira (synt. 1999) piti lopettaa. Mutta Kero pääsi vielä kerran hirvijahtiin mukaan ja sai tehdä loppuun asti sitä, mistä tykkäsi...