tiistai 13. maaliskuuta 2012

Murheita...

Eilen illalla Vili aiheutti ylimääräistä jännitystä, kun ei kävellessä varannut painoa oikealle takajalalle. Tarkastin heti kynnet ja anturat, mutta niissä ei ollut mitään eikä kokeillessa mikään kohta erityisemmin tuntunut aristavan. Heti tuli mieleen muutaman tutun koira, joilta meni ristisiteet. Pelkäsin pahinta, toivoin parasta...

No, tänään sitten otin Vilin töihin mukaan, kun sain ajan Lappeenrantaan eläinlääkärille. Punnitsin Vilin odotellessa, ja paino oli hieman pudonnut sitten nuoruusvuosien. Tosin onhan se ollut silmin nähtävissä, että lihakset eivät ole samassa kunnossa kuin nuorempana. Vili rauhotettiin, jotta eläinlääkäri saisi paremmin tutkittua. Lonkat ja polvet myös kuvattiin. Lonkat oli hyvässä kunnossa, ei nivelrikkoa tms. Vasen polvi myös ok, oikeassa oli hieman nivelrikkoa. Vetolaatikkotestissä oikea polvi oli löysempi kuin vasen. Eläinlääkäri epäili, että ristisiteissä olisi osittainen repeämä. Eläinlääkäri suositteli ortopedin konsultaatiota.

Mikä Vilin jalkaan sattui, jäänee arvoitukseksi. Olisiko Viola takapihalla riekkuessaan törmännyt tai vanha herra hypännyt sohvalta (joo, meillä koirat saa olla sohvalla) vähän huonosti. Vai onko siellä ollut jo aiemmin jotain, mutta nyt joku liike sitten aiheutti tuon? Tiedä häntä....

Nyt on pää täynnä mietteitä. Järki kyllä sanoo, mitä tehdä, mutta jospa repeämä ei olisikaan niin paha. Mutta se voi myös katkeata. Leikkaus voisi auttaa, mutta leikatakko yli 13 v. koiraa. Joka tapauksessa vähän aikaa tilannetta seurataan kipulääkkeen kanssa, sitten on päätösten aika - suuntaan tai toiseen....

p.s. Jotain hymyn aihettakin tänä päivänä oli. Sain sukulaiskoira Nadan sivuilta idean tilata omillekin koirille hevosille tarkoitetun pallon. Ilona ja Viola lennätti palloa pitkin pihaa aivan innoissaan. Harmi, kun ei tullut otettua videota/kuvia.